IRC-babyshowerit!

Edellinen posti piti saada pois tieltä, että pääsee kertomaan viikonlopun kivasta. Eli oikeastaan kaikki mulle tärkeimmät ihmiset asuvat jossain muualla kuin Oulussa. Heistä muutamaan pidän yhteyttä ircin kautta, eli netin välityksellä toimivalla chat-maisella systeemillä. Meillä on oma kanava, jossa jutellaan ja annetaan toisillemme tsemppiä melkein päivittäin. Tytöistä muutama, ihanat Ellu ja Saara, päättivät sitten, että koska oikeiden vauvakutsujen järjestäminen on vaikeaa, me tehdään se sitten irkin kautta. 

Päiväksi sovittiin viime sunnuntai, ja perjantaina molemmilta tupsahtikin hirmuisen kivat kirjeet postiluukusta. Juhani oli onnistunut piilottamaan ne lehden alle meidän romupöydälle, joten luulin, etteivät ne ehtineetkään perille, mutta siellähän ne oli, ja sitten meikäläisen piti koettaa olla hypistelemättä niitä sunnuntaihin asti.

Ellun paketista löytyi tämmöisiä kivoja:

 

Pupu ja muna kirja. Hassu tarina pupusta, joka yrittää saada munan rikki, jotta saisi sieltä ulos siellä lymyävän asukkaan. Onneksi lapset eivät ole yhtä kieromielisiä, kuin me aikuiset. Itse kun repeilin täysillä Juhanin lukiessa tätä minulle, kun tarina on vähän väkivaltainen. Ensin pupu nimittäin viskoo munaa pikkukivillä, vierittää sen mäkeä alas ja istuu sen päällä. Sitten munasta kuoriutuva ankka tekee samat pupulle, joka nukahti munan viereen. Onneksi niistä lopulta tulee kaverit, mutta pitää kyllä muistaa sanoa pojulle, ettei kavereita saa silti viskoa pikkukivillä... ;) Ihana kirja, ja näitä Tammen kirjoja pitää itse hankkia kyllä lisää. Minusta tämmöiset tarinat ovat paljon ihanampia ja parempia kuin monet nykysadut.

Tämä taas on söpöinen Barbapapa uniriepu. Minulla ja veljelläni oli nuukat pienenä. Nuukka, tai nunnu, oli varmaan äidin tekemä pieni tyyny, jota aikittiin nukkumaan mennessä. Aikkiminen on kasvojen silittelyä nuukalla, semmoista pehmeää liikettä, joka tuntuu kivalta. Joskus aikin Juhania, mutta toinen mokoma ei oikein hoksaa sen tarkoitusta, höhlä. Nyt pääsen tällä sitten paijaamaan meidän pojua, ja tuota on varmasti muutenkin hirmuisen kiva hypistellä pienillä tassuilla. Itse aikiskelen tuota jo nyt, kun se on hirmuisen pehmeä. Ja Barbathan on tunnetusti ihania muutenkin! Lisää näitä satujuttuja, joita täytyy ehdottomasti etsiä lapselle (joukossa on myös ainakin ruotsinkielisenä Nils Holgersonit ja Taotao ja muut vastaavat).

Tämä löytyi sitten äitiä ja isiä varten, että jos jossain vaiheessa alkaa tympiä, niin tämä piristää. No ja ihan varmasti. :D Taidan säästellä tuota hetken, sillä kyseinen leffa on ollut katsomislistalla, mutta kaipaa tosiaan ehdottomasti tietyn mielialan katsomista varten....

Ellun paketissa oli myös kortti, jossa on Tommy Tabermannin runo. Kirjoittelen sen tähän postauksen loppuun, kun Saaralle näin lupasin. Toivottavasti semmoinen ei mitään tekijänoikeuslakeja riko vaan, mie kun teen sitä jo muutenkin nyysimällä noita kuvia nettisivuilta...

Saaran paketissa taas oli tämmöinen kiva kasa tavaraa:

Saatiin siis pojulle kolme ihanaa bodya, jotka varmasti sitten tulevat aikanaan kertomaan, että kumpis tänään pojan pukikaan... 

Saatiin myös suloiset tossut, jotka Saara on itse tehnyt. Ne ovat luonnonvalkoiset ja ihanan pehmoiset. On jännittävää odotella, että kuinka pian ne ovat sopivat pienelle ja kuinka pieni hetki menee, että ne jäävät liian pieniksi. Noista voi tulla sellainen muisto, joka kertoo mulle sitten aina, kuinka nopeasti lapsi on kasvanut. 

Paketin äitiosana oli sitten tuo Ikuisesti ihana -yrttijalkakylpy. Vielä olen säästynyt pahemmilta turvotuksilta, mutta veikkaan, että joulun jälkeen tulee vielä ilta, jonka aikana tulen olemaan erittäin onnellinen ihanasta yrttikylvystä rasittuneille tassuille. Harmillisesti en juuri nyt pysty haistamaan tuon tuoksuja, mutta siinä on mukana koivua, minttua, ruusun terälehteä, humalaa ja merisuolaa, joten varmasti on mukavat oltavat tuoksuhöyryissä sitten jalkoja lillutellessa.

Eli kaikkea ihanaa saatiin. Saan olla erittäin onnellinen näin ihanista ystävistä, jotka jaksavat muistaa ja välittää matkankin takaa. Matka tähän on ollut joskus kuoppainenkin, mutta tätä ei unohda koskaan. Joten tämä muistetaan tytöt! ;)

Lisäksi olen halunnut tehdä tämän hetken plussat ja miinukset -listan kroppani oloista. Tässäpä siis semmoista:

Plussalla ovat nämä:

-jalkani tai muutenkaan paikkani eivät ole vieläkään yhtään turvonneet. Paikkoja ei pakota nesteen takia, kengät mahtuvat jalkaan ja olo on varsin mainio.

-pystyn nukkumaan hyvin kaikissa normaaleissa asennoissani, jopa selällään. Poika on kyllä keskellä ja painaa usein rakkoa, mutta selkää ei vielä onneksi.

-miun maha toimii loistavasti! Olen kärsinyt jo vuosia ärtyneestä suolesta, jonka takia vessailusta yleensä 4/5 kerroista on jollain tapaa epämiellyttäviä, reaktiot menevät laidasta laitaan. Raskauden aiheuttaman masun hidastumisen takia miulla sen sijaan on nykyään maha, joka toimii kuin normaalilla ihmisellä! Tähän voivat vaikuttaa päivittäiset banaanit, jotka normisti saisivat mahan vähän liian kovaksi, mutta nyt on olo ihana. Toistan I - HA - NA! Sitä kun kärsii mahansa kanssa päivittäin, niin tällainen tilanne saa toivomaan, että voisi olla raskaana useamminkin...

-hiukset eivät rasvoitu pahasti. Normaalisti pesen nämä joka toinen päivä, nyt kolmenkaan päivän väli ei näytä vielä ällöltä. Jei! Laiskuus ei siis aina haittaa, aina kun ei jaksaisi pestä pitkää ja paksua tukkaa, jonka kuivumiseen menee tuhottomasti aikaa.

-olen mukavasti sinut kroppani kanssa. Koska olen aina ollut iso, minua ei haittaa masun kasvaminen (paitsi vaatteita ostaessa) tai jo pari kuuta sitten ilmestyneet raskausarvet. Sen kun ovat, en minä mahaani julkisesti olisi missään muutenkaan näyttämässä, ja Juhani tykkää ihan tämmöisenäänkin. Oikeastaan entinen kroppaa kohtaan tuntemani äklötys on kääntynyt hyväksynnäksi.

Miinukselle taas päästään näissä:

-nenä on tukkoinen, räkäinen, kuiva ja kirvelevä. Kts. edellisen postauksen flunssavalitus.

-energia on hukassa, kun on vaikea keskittyä ajattelemaan mitään. Voi liittyä myös flunssaan.

Siinäpä olivat oikeastaan miinukset, loput ongelmat kun oikeastaan ovat lähinnä pään kanssa. Ne kun liittyvät elämääni muutenkin, joten en miellä niitä enää raskauteen kuuluvaksi. Kyllä masiksen ja ahdistuksen erottaa hormoniheittelystä. Ainakin näin retrospektistä huomaa kyllä milloin ekalla kolmanneksella oli paha mieli hormonien takia ja milloin jostain muusta syystä.

Olo on siis loppujen lopuksi vallan mainio näin fyysisesti, ja ehkä tuo pääkin tulee taas jossain vaiheessa perästä. 

Korsi - Tommy Tabermann

Yhteen korteen,

yhteen ainoaan korteen

mahtuu kaikki mitä ihminen tarvitsee

Ota korsi, heinänkorsi, ruoko, kaisla,

ja pujota siihen maa, ilma, tuli, puron vesi

ja lapsen aamuinen hymy

joka pesee pahan unen pois

Pujota siihen, korteen, sydämen kohdasta läpi

mies ja nainen, hillitön halu

tehdä yhdessä ihmeitä

Ota yksi ainoa ohut ja sitkeä korsi,

elämänlanka,

heinä, ruoko, tuulen tuoma katkennut kaisla

Pujota siihen, 

äläkä ikinä pudota